12/07/2026
Marii Biyoolessaa fi Muslimoota Itoophiyaa kanaan Ajandaan Marii Muslimootaa, Gootowwan Muslimaa, Moggaasa fii Mallattoolee Abbaa Biyyuummaa fii k.k.f tahuu qabaa.” Jedhan Ustaaz Ahmedin Jabal
Aalam Media: Muharram 26/1448 Adamaa
Marii Biyoolessaa fi Muslimoota Itoophiyaa
💢💢💢💢💢💢💢💢💢💢💢💢💢
Itoophiyaa keessatti mariin biyoolessaa namoonni kuma afur irratti hirmaatan jalqabuuf guyyoonni muraasni qafti hafanii jiru. Adeemsa kana keessatti Muslimoonni hirmaatan hundi dammaqinaa fi gahumsaan dhimmoota fi gaaffilee Muslimoota Itoophiyaa irratti hirmaannaa dammaqaa gochuu qabu. Dhiyeenya kana fuula Feesbuukii kana irratti barreeffamoonni walitti fufaniifi hedduun waan maxxanfamaniif dammaqinaan akka dubbistan, warra hirmaataniifis akka biraan geessan nan affeera. Dubbisa gaarii!
Gaaffilee Eenyummaa fi Abbummaa Biyyaa
💥💥💥💥💥💥💥💥💥💥💥💥💥
Mata-duree kana jalatti gaaffiin Muslimoota Itoophiyaa adeemsa ijaarama biyyaa eenyummaa fi fedhii Muslimootaa giddu-galeessa godhate fi hunda-galeessa ta’e akka jiraatu gochuudha.
Adeemsi hunda-galeessi akkasii qabxiiwwan gurguddoo armaan gadii of keessatti hammata: Gootota biyyaa, raawwiiwwan fi iddoowwan biyoolessaa (seenaa), ramaddii maqaalee daandiiwwanii, muuziyamoota fi iddoowwan seenaa, faaruu biyoolessaa, mallattoolee biyya bakka bu’an (faajjii, uffata, gosa nyaataa, aadaawwan biroo kkfm), alaabaa, iddoowwan fi maqaalee uummataa akkasas maqaalee magaalaafi gandootaa, duudhaalee biyoolessaa, mallattoolee saboota fi sablammootaa, lakkoofsa guyyoota (kaalandarii), miidiyaa, fakkii fi kiliya, waltajjiiwwan fi qophiiwwan keessummaa simannaa, aadaa, hambaa, iddoowwan tuuriizimii fi kaalandarii raawwiiwwanii, kitaaboota barumsaa, seenaawwan gurguddoo biyoolessaa. Dhimmoonni armaan olitti caqasaman karaa hunda-galeessa fi hirmaachisaa ta’een lammata caasaffamuu qabu.
Kan malees, dhaabbilee mootummaa federaalaa fi bulchiinsa mootummaa (biirookraasii) hunda keessatti bakka bu’ummaa madaalawaa ta’e mirkaneessuun barbaachisaadha.
💢💢💢💢💢💢💢💢💢💢💢💢💢
Gaaffiin Muslimoonni Itoophiyaa abbaa biyyummaa irratti qaban akkuma kan uummanni Oromoo kaasuu ti. "Biyya keenya keessatti bakka bu'iinsa sirrii fi madaalawaa ta'e argachuu qabna" kan jedhu dha.
Dhimma Gootota Itoophiyaa
💥💥💥💥💥💥💥💥💥💥💥
Biyyi keenya seenaa dheeraa qofa osoo hin taane, dameewwan garaa garaatiin abbaa gootota baayyeeti. Dirree waraanaatti, damee fayyaatiin, barumsaan, dhaloota qaruun fi kkf. Gootonni bara dhibbaa adda addaa keessa dabran gootota biyyaalessaa godhamanii yoo lakkaa'aman, kun boona biyyaalessaa uuma, dhaloonni haaraanis goota biyyaalessaa ta'uuf onnee fi kakaumsa argata.
Waa'ee seenaa biyyattii yeroo ka'u ykn addunyaan waa'ee Itoophiyaa yeroo yaadu, gootota biyyaalessaa hawaasni hundi dhalche yeroo hubatan, Itoophiyaan dhugumatti biyya uummata ishee hundaani fi wareegama gootota isheetiin ijaarramte ta'uu ishee hubatu.
Kanaafuu, faaruun fi yaadannoon gootota biyyaa naannoo fi aadaa tokko qofa keessatti daangeffamee jiru guutummaa fakkii biyya keenyaa waan hin ibsineef, marii biyyaalessaa keessatti lakkorri isaa irra deebiyamee madaalamuu qaba. Seenaan gootota olaantummaa qaban qofa calaqqisiisuu kun, uummanni biraa gootota isaanii akka hin beekne, akka hin beeksifne fi akka hin bakka bu'anneef gufuu ta'ee jira.
Haa ta'u malee, maaltu haa godhamu?
💥💥💥💥💥💥💥💥💥💥💥💥💥
1. Adeemsa biyya ijaaruu keessatti gootonni gama kamiyyuu turan akka beekamani fi akka yaadataman gochuu.
2. Yaadannoo gootonni yeroo dheeraaf ittiin yaadataman tolchuu. Adeemsa biyya ijaaruu keessatti hayyoonni amantii gurguddoon turan "Gootota Biyyaalessaa" jedhamanii akka waamaman gochuu.
3. Hundeessitoonni mootummoota fi soltoota durii (founders), mallattoolee aadaa (cultural icons), loltoota bilisummaa, saayintistoonni, gaggeessitoonni amantii fi hafuuraa garee lagataman keessaa ba'an, warri rakkina fi gidiraa dandamatanii gurguddaa bira gahan, akkasumas warri biyya isaaniitiif wareegaman beekamtii biyyaalessaa malle akka argatan gochuu.
Yaadannoon Gootota Muslimaa Eessa Jira?
🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴
Keessattuu, seenaan muslimoota Itoophiyaa fi gumaachi isaan ijaarsa biyyaatiif taasisan seenaa gootota biyyaalessaa haaraa fi hund-galeessa ta'e kana keessatti xiyyeeffannoo guddaadhaan hammatamuu qaba.
Bara durii qabee birmadummaa biyyaa kabachiisuuf dirree waraanaatti kan wareegaman loltoonni bilisummaa, tokkummaa hawaasa naannoo isaanii kan eeganii fi hundeesstota soltoota durii kan ta'an abbootiin, akkasumas dhaloota naamusaan kan qaran fi obsa biyyaalessaa kan lallaban gaggeessitoonni amantii fi hafuuraa gurguddoon (Ulamoonni) seenaan isaanii dukkanatti dhokatee hafuu hin qabu.
Adeemsi maqa-bahiinsa goototaa olaantummaa gama tokkoo qofa irratti hundaa'e fooyya'ee, gootonni fi mallattoolee aadaa muslimoota Itoophiyaa kunniin beekamtii biyyaalessaa malu argachuun isaanii, Itoophiyaan dhugumatti qabeenya waliinii uummata ishee hundaa ta'uu fi wareegama ijoollee ishee hundaatiin kan dhaabbatate biyya boontuu ta'uu fakkii guutuudhaan agarsiisuuf qooda murteessaa taphata.
Kanas kan mirkaneessu, seenaa addunyaa keessatti maqaan isaanii cululuqee kan beekamu akka: Bilaal Ibnu Rabaah (seenaa Islaamaa keessatti mu'azzina jalqabaa), Moooti Najaaashii (mootii Itoophiyaa haqa-qabeessa saahabootaaf baqattummaa kenne), Ummu Aymuun(saahabittii dubartii guddoo Nabiyyii Muhammad ijaartee akka haadhaatti isaan guddiste), Mootii Maalik Ambaar (muslimni Itoophiyaa seenaa Hindii keessatti gaggeessaa waraanaa fi bulchaa guddoo ture), Abbaa Jifaar, Imaam Ahimad (Ahimeed Giraany) fi kkf addunyaa irratti kabaja guddaa qabaachuu isaaniiti. Biyyoota addunyaa garaa garaa keessatti maqaa isaanii yaadachuuf manneen barnootaa, masjiidonni, daandiiwwinii fi yaadannoon seenaa maqaa isaaniitiin moggaafamaniiru.
Haa ta'u malee, iddoo dhaloota baalewwan gaarii addunyaa fi biyyaa kana taatetti, biyya isaanii Itoophiyaa keessatti maqaa isaanii kan waamsisu ykn seenaa isaanii dhalootaaf kan dabarsu dhaabbanni mootummaa, daandiin beekamaan, addababayiin yaadannoo ykn dhaabbanni biyyaalessaa kamiyyuu maqaa isaaniitiin moggaafamuu dhabuun isaa baayyee kan nama gaddisiisuu fi mallattoo seenaa irraa lagatamuu ti.
Moggaasni Iddoowwaniiwoo?
🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴
Moggaasni daandotaa fi iddoowwanii, dhaloota ammaa fi isa dhufu keessatti waa'ee biyyaa fi naannoo isaanii fakkii waaraa kan qaran keessaa isaan jalqabaati. Moggaasni daandotaa maqaa isaaniif malaniin ta'uun isaa, fakkii fi kabaja biyyaalessaa akka hubatan gochuu keessatti ramaddii duraa irra jira.
Addunyaa dhabataa (bilchaate) keessatti moggaasni daandii hanga murtii uummataatiin (refeereendamii) murteessuutti kan gahu dhimma xiyyeeffannoo ti. Biyya keenya keessatti garuu moggaasni daandotaa fi addabaabayyoota jiran guutummaatti kan Itoophiyaa hin fakaanne, fakkii fi seenaa guutuu Itoophiyaa kan hin calaqqisiifne, dhalootaaf fakkii guutummaatti jal'ate kan kennu fi istaandardii magaalummaatiifis kan hin mijoofne ta'ee argama.
Daandotni seenaa yeroo dheeraa fi gootummaan gurguddaan irratti raawwatame bilisummaan qabsaa'aman dabalatee, faallaa seenaa isaaniitiin maqaalee birootiin yeroo waamaman ni mul'ata. Seenaawwan gurguddaan fi namoonni fakkii ta'an kanneen Itoophiyaa fi Islaamummaa walitti hidhan biyyoota biroo keessatti isaanif dhaabbataa fi daandiin yeroo moggaafamuuf, biyya keenya keessatti garuu kun yeroo ta'u hin mul'atu. Kun xiinsammuu hawaasaa fi seenaa ijaarama biyyaa irratti hiika guddaa kan qabu dhimma ta'eef, marii biyyaalessaa keessatti jijjiiramni bu'uuraa irratti taasifamuu qaba.
Maarree Maal Haa Ta'u?
⭕⭕⭕⭕⭕⭕⭕⭕⭕
Adeemsa dheeraa ijaarama biyyaa keessatti hawaasa hundaa fi seenaa isaaniitiin kanneen beekaman, moggaasni seenaa iddoowwanii fi daandotaa maqaa seenaa isaanii akka qabatan gochuu.
Magaalota gurguddoo keessatti hawaasni hundi of keessatti kan argatu, ijaa fi gurraaf kan baraman moggaasni daandotaa haqamaa (loogiirraa walaba ta'e) akka jiraatu gochuu.
Taateewwan gurguddaan fi namoonni fakkii ta'an kanneen Itoophiyaa fi Islaamummaa walitti hidhan daandiwwan isaaniif moggaafamuu qaba. Kanaafis:
1) Maqaalee Seenaa Deebisuu
💢💢💢💢💢💢💢💢💢💢💢
Guutuu biyyattii keessatti adeemsa dheeraa ijaarama biyyaa keessatti hawaasa Musliimaa fi seenaa biratti kanneen beekaman moggaasni seenaa iddoowwanii fi daandotaa maqaa isaanii isa jalqabaa akka qabatan gochuu.
2) Moggaasa Bakka Bu'iinsa Haqamaa Uumuu
🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴
Finfinneen magaalaa guddoo Itoophiyadota hundaa ta'uu ishee haala argisiisuun, kutaaleen hawaasaa hundi moggaasa daandii dabalatee haala hedduun hundi of keessatti kan argu magaalaa gochuun barbaachisaadha. Hawaasni Musliimaas of keessatti kan argatu, ijaa fi gurraaf kan baraman moggaasni daandotaa haqamaa ta'an akka jiraatan taasifamuu qaba.
3) Taateewwan Seenaa Gurguddaadhaan Moggaasuu
💢💢💢💢💢💢💢💢💢💢💢
Namoota fakkii ta'an fi taateewwan seenaa gurguddoo Itoophiyaa fi Islaamummaa walitti hidhan bu'uura godhachuun daandotaaf moggaasni kennamuu qaba.
4) Namoota Fakkii Ta'an Gurguddoo Yaaduu (Mirkaneessuu)
♦♦♦♦♦♦♦♦♦
Seenaa biyyattii keessatti gahee guddaa kan qaban namoota fakkii Musliimaa gurguddoo maqaalee isaanii daandotaa fi addabaabayyoota irratti akka moggaafaman gochuun akka beekaman fi akka yaadataman taasifamuu qaba.
5) Mariin Biyyaalessaa Dhimmoota Akka Kanaatiif Furmaata Kennuu Qaba
🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺🔺
Dhimmi kun xiinsammuu hawaasaa fi seenaa ijaarama biyyaa irratti hiika guddaa waan qabuuf, marii biyyaalessaa keessatti jijjiiramni bu'uuraa irratti taasifamuu qaba.
Taateewwan Gurguddoo fi Iddoowwan Seenaan Irratti Hojjetame
🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴🔴
Ijaarami mootummaa Itoophiyaa bal'ina lafa hektara bal'aa keessatti walitti dhufeenya uummata hedduu naannoo sanii waggoota dheeraaf uumameen kan uumaméedha. Biyya fageessuu, hawaasa ijaaruu fi wiirtuu barnootaa ta'uun, dhabama (siivilaayizeeshinii) babal'isuun, wiirtuu daldalaa ta'uun, magaalaa guddoo fi bakka loltootaa ta'ee tajaajiluun, kakuuwwan keessaa fi alaa murteessoo ta'an kanneen irratti mallatteeffamanidha.
Adeemsa ijaarama mootummaa keessatti kan hirmaatan kutaaleen hawaasaa hundi kan ittiin yaadataman taateewwan biyyaalessaa fi iddoowwan seenaa qaban jiru.
Hata'u malee, kanneen barreeffamaan beekamanis ta'e sadarkaa biyyaalessaatti kanneen yaadataman, yaadannoon kanneen keenyamuuf, leegaasiin (dhaalli) isaanii akka itti fufu kan taasifamu, dhaloota ammaatiif barumsa akka ta'u kanneen himaman waa'ee biyya keenyaa fakkii guutuu kan hin kennine fi seenaa yeroo dheeraa biyya keenyaatiin kan hin madaalamne taateewwan fi iddoowwan biyyaalessaati. Kunis marii biyyaalessaa keessatti irra deebiyamee ilaalamuu qaba.
Maarree Maal Haa Ta'u?
✅✅✅✅✅✅✅✅✅
1) Itoophiyaa, Afriikaa Bahaa, Afriikaa fi Addunyaa keessatti kan jalqabaa kan ta'an meeshaalee qorannoo fi barnootaa/fiiloosifii/ Musliima irra gahan kanneen Itoophiyaa wiirtuu taasisan taateewwan murteessoo seenaan irratti raawwatame, ayyaanota fi yaadannoo akka ta'an gochuu.
2) Iddoowwan gootummaan gurguddaan irratti raawwatamee fi seenaa keessatti maqaa mataa isaanii qaban, hiikni fi moggaasni jal'atamaan amma kennameef akka sirreeffamu (deebiyamee akka ilaalamu) gochuu.
3) Sirni Ijaazaa (wadaajaa) fi eebbaa/akireediteeshinii akkasumas dhabamni (siivilaayizeeshiniin) barreeffamaa adeemsa seenaa keessatti akka hammatamu gochuu.
4) Ijaarama mootummaa keessatti yeroowwan fi iddoowwan mootummoonni (sultaanoonni) adda addaa kakuu waliigaltee irratti raawwatan sirriitti akka beekaman gochuu.
Kanaafuu, marii biyyaalessaa kana irratti, adeemsi mallattoolee seenaa sadarkaa biyyaalessaatti dhoksuu kun mo'amee, gootonni muslimaa Itoophiyaa addunyaan isaan jaju kunniin biyya isaanii keessattis beekamtii mootummaa argatanii maqaan isaanii dhaabbata biyyaalessaa gurguddoo irratti moggaafamuu qaba.
_________________________________
🪀Misbah Sheikh Husein
🌎Aalam Media
♦️Nu Hordofaa
Facebook: https://www.facebook.com/aalammedia1.php?id=61560395330900
Telegram: https://t.me/aalammedia1
YouTube: https://www.youtube.com/-cc8lj
Tiktok :tiktok.com/
