Ashtawnka Ecuadormanta 14 ayllullaktakunapak mishki shimi, shunkukillkaykunatapash riksichinkapak. Imamantami “Muyu” liwru wasita Peguche, kichwa ayllullaktapi, Miguel Egas Cabezas, Otavalo kitipi shayachishkanchik literatura shimita shuk laya rikunkapak, ñukanchik kawsaymanta shimimanta yuyarinkapak. Arte, literatura nishka shimikunaka mana runakunapa kawsayta, sumakrurayta, shunkukillkayta tanta
chishkachu runakunapa ruraykunaka mana sumakchu, allichu nishpa. Shina kashkamanta chikan kawsaykunata, shimikunata, kuyaylla nishkakunata, yachaykunata riksirina ninan mutsurishkami kan yanchik.
“Muyu” liwru wasipika 500 yalli liwrukunatami charinchik, nishpaka: ñawparimaykunamanta, Oralitura rimay-killkaykunamanta, runakunapak mushukrimaykunamantapash (harawi, sumakrimaykunamanta, etc.). Shinallata runa killkaykunamanta taripay liwrukunatapash, ashtawanka runa ayllullakta shuk sumakruraykunamantapash.
Ñukanchipa hatun yuyayka runa shimikunapi killkashka liwrukunata killkakatita yachakuchun, munachun munanchik, chay shinaykunawan pakta ñukanchik shimikunapi liwrukunata killkarichun, llukchichun yanapana yuyayta charinchik. Chay liwrukunawanllata hipaka muyuyinti kichwapi killkakati tantanakuykunata wiñachinkapak, hipaka Ecuadormanta, Abya Yalamanta shuk ayllu llaktakunawanpash kashna muskuykunata paktachinkapak. Wawakunapak liwrukunatapash wakinkunataka charinchik wawakuna paykunapapacha shimipi killkay, killkakaty yachakuchun, munachun. Chashna runa kayta, runa shimita kuyashpa sumakta parkachun. Kashna llankaykuna shukmantalla kallarishka kashpapash tukuy chayakkunapak alli kachun alliman puri ushachun kay “Muyu” liwru wasi ukupillata liwrukunata mañachi, hatuypash tyanka, kaytaka membrecía hawa pankakuta rantishpa munakkunaka liwrukunata wasiman apashpa killkakatishka hipa tikrachimuy ushanka. Llaktayukkunapakka ashalla kullkipa, kutin karukunapakka ashtawan kullkipak kanka.